Vuonna 1919 A. Honkanen arveli saaneensa tilan siinä määrin elinkelpoiseksi, että ryhtyi katsomaan emäntää itselleen. Hän avioitui 41-vuotiaana ja pariskunta sai kolme lasta. Vaimo Anni Honkanen vastasi kotitalouden, pihan ja puutarhan hoidosta, apuna hänellä oli kotitalousharjoittelija ja varmasti ajan tavan mukaan myös kylän naisia ja lapsiakin.

Ryönän hovi oli harjoittelutila, jossa maamieskoululaisia, karjanhoitokoululaisia ja kotitalousalan nuoria oli saamassa käytännön kokemusta työelämästä. Arndt Honkasella oli paljon erilaisia luottamustoimia ja hän vaikutti mm. köyhäinhoitolautakunnassa ja pyrki yhteiskunnallisten olojen parantamiseen.

Arndt Honkasen jälkeen tila siirtyi hänen nuorimmalle pojalleen ja sittemmin pojanpojalle. Nykyisen isännän, eli Jukka Honkasen, aikana tila on ollut ihan tavallinen maatila. Nyt pellot on vuokrattu nuoremmille kylän maanviljelijöille, ja Ryönän isäntä on jo eläkkeellä. Suvun perintönä kulkenut rakkaus metsään vie hänet kuitenkin jatkuvasti metsään kulkemaan, katselemaan ja erilaisiin hoitotehtäviin. Vanhan puutarhan viereen laidunmaalle ja peltosaralle rakentuva arboretum eli puulajipuisto kiinnostaa isäntää enemmän kuin muu puutarha kukkineen :).

Vanhat rakennukset:

Pihapiirin vanhin rakennus on punainen väentupa. Berndt Godenhelm on maalannut 1843 taulun, jossa kyseinen väentupa ja sitä vastapäätä oleva aitta näkyvät. Todennäköisesti tilan päärakennuksen ensimmäinen kerros valmistui 1866 K.M. Forsströmin aikakaudella. Arndt Honkasen isännyyden aikana 1930-31 päärakennukseen rakennettiin toinen kerros.