Ryönänhovin

puutarha

Tule tutustumaan monimuotoiseen puutarhaan Mäntyharjulla.

Puutarhaa on rakennettu vanhan maalaismiljöön innoittamana, unohtamatta pyrkimystä kauneuteen.


Istahda huvimajassa - iloitse vehreydestä, kukista ja tunnelmasta.

Puutarhakierrokset 2024

  • kesäkuu:
  • su 9.6. klo 14-16
  • to 13.6. klo 16-18
  • su 16.6. suljettu
  • juhannusviikko suljettu
  • to 27.6. klo 16-18
  • su 30.6. klo 14-16


  • heinäkuu:
  • torstait klo 16-18
  • sunnuntait klo 14-16


  • elokuu:
  • torstait klo 16-18
  • sunnuntait klo 14-16
  • viimeinen aukiolo su 18.8.

Puutarha sijaitsee Mäntyharjulla

Etelä-Savossa. Etäisyys Lahteen on 93 km ja Mikkeliin 40 km.


Käyntimaksu:

7 € sis. ALV 10%/ aikuinen


Maksutapa:

kortti tai MobilePay


Voit tutustua puutarhaan omatoimisesti, isäntäväki vastaa mielellään kysymyksiin. Puutarhakierroksella liikutaan nurmikoilla. Kulkeminen onnistuu monin paikoin rollaattorin tai pyörätuolin kanssa.


Pysäköinti: Pysäköintitilaa löytyy nurmikolta ennen punaista tallirakennusta sekä tallin takaa hiekkakentältä.

Katso opasteet paikan päällä.


Opastukset: Jos haluat varmistaa ryhmälle tai itsellesi opastetun kierroksen, kannattaa sopia yksityinen aika aukioloajan ulkopuolella. Yhteystiedot löytyvät sivun alalaidasta.


Puutarhakierrosten ulkopuoliset ajat: Mikäli haluat sopia muun ajan itsellesi tai ryhmälle, ole yhteydessä. Yhteystiedot löytyvät sivun alalaidasta.

Arboretum

Keittiöpuutarhan viereen vanhalle laitumelle on syntymässä pienimuotoinen arboretum eli puulajipuisto. Vuosina 2019-2023 on istutettu paljon puita ja pensaita. Istutukset täydentyvät joka vuosi, myös vuonna 2024. Paljon on aherrettu, monta projektia on myös suunnitteilla. Tavoitteena on päästä seuraamaan erilaisten puiden, kukkivien pensaiden ja köynnösten kasvua sekä rauhoittua kulkemaan näkymistä nauttien. Perennat ja sipulikukat lisääntyvät ajan myötä maanpeitekasveiksi.

Puutarha

Hoidettu puutarha on yli hehtaarin kokoinen. Vanhat rakennukset muodostavat suojaavan pihapiirin ja vanhat puut sekä syreeniaidanteet rajaavat puutarhaa. Päärakennuksen ja rannan väliin jää laaja etelänpuolen puutarha istutuksineen. Puutarhassa on laajoja istutusalueita kukkivine puineen, pensaineen ja perennoineen.


Lue lisää historiasta.

Keittiöpuutarha

Keittiöpuutarha nykyisessä muodossa on perustettu 2018. Kasvihuoneessa kasvavat erilaiset tomaatit, kurkut, paprikat ja basilikat. Kasvihuoneen ympärillä keittiöpuutarha tuottaa satoa kasvulavoissa sulassa sovussa pölyttäjiä miellyttävien kukkien kanssa.
Itse kasvatettu sato on ilo.




Puutarha elää

vuodenkierron mukaan:

Kesäkuussa kukkivat monet puut, vanhat pihasyreenit ja viime vuosina istutetut monet erilaiset kukkivat pensaat. Pionien kukinta alkaa juhannuksen vaiheilla ja jatkuu heinäkuun puolelle.


Perennojen vaihtuva kukinta eri puolilla puutarhaa tuo oman sävynsä kasvukauden edetessä.


Heinäkuu on pensasruusujen aikaa. Myös monet kärhöt aloittavat kukinnan heinäkuun aikana.


Elokuussa puutarha tarjoaa pensasruusujen, kärhöjen ja erilaisten hortensioiden kukintaa, perennoja unohtamatta.

Tutustu puutarhaan

Blogissa on kuvattu puutarhan elämää jo usean vuoden ajan.

Käy katsomassa ihanien kukkien loistoa,

tomaatin tuoksua ja arboretumin rakentumista.

Olen emännöinyt tilaa 38 vuotta. Kaikki istutukset ovat syntyneet itse suunnittelemalla ja toteuttamalla. Nautin kauneudesta ja tavoittelen harmonista värimaailmaa ja tunnelmaa. On innostavaa istuttaa uusia kasveja ja löytää yhteen sopivia kasvikumppaneita. Haluan myös luoda perhosille ja pölyttäjille mieleisen puutarhan.

Päivi Honkanen


Tilan historia

Puutarhassa oli suuri omenatarha, omenapuut paleltuivat talvisodan aikana kovissa pakkasissa. Kuva on suvun arkistosta ehkä 1930-luvun loppupuolelta.

Ryönä, aikaisemmalta nimeltä Gröndal, on mainittu kruununtilana jo vuonna 1664. Tilan nimi Gröndal oli käytössä parin sadan vuoden ajan. Savolaisten suuhun ruotsinkielinen nimi ei sopinut, ja vuosien saatossa tila tuli tunnetuksi nimellä Ryönä. Uusi nimi kuvasti paikallista huumoria, mutta todennäköisesti asiaan vaikutti myös vuosikymmeniä jatkunut tilan heikko hoito. Itä-Suomessa kartanoita kutsuttiin perinteisesti hoveiksi, ja niinpä tilan viralliseksi nimeksi merkittiin vuonna 1898 tilarekisteriin Ryönä / Ryönän hovi.


Säätylaisten aikakausi:


Mäntyharjun kirkkoherra Zacharis Cygnaeus osti Ryönän (Gröndal) 1741. Tällöin tila muuttui kruununtilasta perintötilaksi. Kun Turun rauha 1743 jakoi Mäntyharjun kahden valtakunnan kesken, jäivät kirkko ja pappila Venäjän puolelle ja Ryönä Ruotsin puolelle. Kirkkoherra oli vahvasti ruotsalaismielinen, eikä halunnut asua Venäjän puolelle jääneessä pappilassa, vaan muutti suuren perheensä kanssa Ryönään ja piti siellä jopa kirkonmenoja muille Ruotsin puolelle jääneille seurakuntalaisille. Vuonna 1753 Zacharis Cygnaeus sairastui vakavasti ja myi Ryönän Suomen salpietarikeittimöiden johtaja Abraham Argillanderille. 1700-luvun lopulla Argillanderin vävy komissionmaanmittari Adolf Frederik Godenhjelm siirtyi tilan omistajaksi. Kiinnostava maininta on tieto, että 1800-luvun alkupuolella ryytimaata tai puutarhaa sanan varsinaisessa mielessä ei Mäntyharjulla ollut kuin pappiloissa, Tyllilässä ja Ryönässä. A.F. Godenhjelm omisti molemmat mainitut tilat ja lisäksi muita maaomaisuuksia ja tuotantolaitoksia.

Karl Gustav Godenhjelm peri Ryönän isältään ja hänen jälkeensä perijänä 1856 oli leski Anna Charlotta kolmen tyttärensä kanssa. Leski ei kuitenkaan asunut Mäntyharjulla ja Ryönän hoito jäi retuperälle. Perikunnalta Ryönän osti kruununvouti K.M. Forsström, joka asui samalla Toivolan kylällä Hämäläisenhovissa.


Talonpoikien ja maanviljelijöiden aikakausi:


K.M Forsströmin poika myi Ryönän 1888 maakauppias Axel Gyanderille, tässä vaiheessa säätyläisomistus muuttui talonpoikaisomistukseen. Oli tavallista, että myyntiin tulleet tilat joutuivat tilakeinottelijoiden käsiin. Keinottelijat pyrkivät saamaan tiloista kaiken ulosmitattavissa olevan hyödyn irti ja myivät ne nopeasti edelleen. Myös Ryönän omistus vaihtui tiiviisti vuonna 1899, jolloin omistajina oli ensin Taneli Laurila ja myöhemmin samana vuonna Heikki Tenhunen.


Arndt Honkanen saapui Sysmästä Mäntyharjulle 1905 ja osti Ryönän hovin. Häntä hieman oudoksutti tilan nimi, mutta totesi siihen, " ettei nimi miestä pahenna...". Edessä oli valtava urakka, sillä tila oli kokonaisuudessaan heikossa kunnossa. Arndt Honkanen oli innokas maanviljelijä ja hän paneutui kaikella tarmollaan viljelysmaiden kunnostamiseen. 1900-luvun alkupuolella työvoimasta ei ollut puutetta, mutta työt tehtiin ilman koneita hevos- ja ihmisvoimin. Arndt Honkanen alkoi myös hoitaa huonossa kunnossa olevia metsiä. Metsänhoito oli tuolloin uutta ja outoa, joten mv Honkasesta tuli metsänhoidon uranuurtaja paikkakunnalla.

Vuonna 1919 A. Honkanen arveli saaneensa tilan siinä määrin elinkelpoiseksi, että ryhtyi katsomaan emäntää itselleen. Hän avioitui 41-vuotiaana ja pariskunta sai kolme lasta. Vaimo Anni Honkanen vastasi kotitalouden, pihan ja puutarhan hoidosta, apuna hänellä oli kotitalousharjoittelija ja varmasti ajan tavan mukaan myös kylän naisia ja lapsiakin.


Ryönän hovi oli harjoittelutila, jossa maamieskoululaisia, karjanhoitokoululaisia ja kotitalousalan nuoria oli saamassa käytännön kokemusta työelämästä. Arndt Honkasella oli paljon erilaisia luottamustoimia ja hän vaikutti mm. köyhäinhoitolautakunnassa ja pyrki yhteiskunnallisten olojen parantamiseen.


Arndt Honkasen jälkeen tila siirtyi hänen nuorimmalle pojalleen ja sittemmin pojanpojalle. Nykyisen isännän, eli Jukka Honkasen, aikana tila on ollut ihan tavallinen maatila. Nyt pellot on vuokrattu nuoremmille kylän maanviljelijöille, ja Ryönän isäntä on jo eläkkeellä. Suvun perintönä kulkenut rakkaus metsään vie hänet kuitenkin jatkuvasti metsään kulkemaan, katselemaan ja erilaisiin hoitotehtäviin. Vanhan puutarhan viereen laidunmaalle ja peltosaralle rakentuva arboretum eli puulajipuisto kiinnostaa isäntää enemmän kuin muu puutarha kukkineen :).


Vanhat rakennukset:


Pihapiirin vanhin rakennus on punainen väentupa. Berndt Godenhelm on maalannut 1843 taulun, jossa kyseinen väentupa ja sitä vastapäätä oleva aitta näkyvät. Todennäköisesti tilan päärakennuksen ensimmäinen kerros valmistui 1866 K.M. Forsströmin aikakaudella. Arndt Honkasen isännyyden aikana 1930-31 päärakennukseen rakennettiin toinen kerros.

Lähteet:

Martti Favourin Mäntyharjun

historia I ja II

Reino Honkasen kokoamat muistelmat

Ryönänhovin puutarha

AVOINNA sopimuksesta tai puutarhakierrosten yhteydessä

Mäkkiinmaantie 3, 52700 Mäntyharju

Google Maps

+358405275749 /Päivi Honkanen

honkanenpaivi@luukku.com